Loimu

Back to the front page. Still available!

Bump and pretty considerable price drop from 2500€ -> 2300€. Priced to sell really.

Hey guys! This is your opportunity to buy a great EUC for a great price. I bought this wheel in June 2021 from Voltride in Tallinn, Estonia. It was my first ever wheel, which goes to show that YES, you absolutely CAN learn riding EUCs on a more serious and heavier wheel from the get-go! I honestly had no trouble learning with this wheel, but of course I did crash couple times while learning (from very low speed, while training turns on a parking lot), which has resulted in some small scratches in the pedals and bottom corners of the metal frame as seen in the pictures. This of course doesn't have any kind of effect on the wheel itself or its performance, it is working and riding perfectly. Reason why I am selling the wheel is simply because I don't have enough time to ride it. Since I got the wheel I have only driven less than 270 kilometres. I already know that I will be very busy during this summer too and it would be shame to let it stand unused as much as it did last season. Therefore I have decided to let it go to a new home where it hopefully gets more use What is included: Veteran Sherman V2, stock pedals Original Power Pads (never used or glued in) Original charger Pictures: What is included: https://ibb.co/B2yW2xL Right side: https://ibb.co/s5Hr3Ph Left side: https://ibb.co/5c6JyD4 Top view with the screen on: https://ibb.co/9qsD16M Looking to sell hopefully in Estonia, with pickup from Tallinn. Selling in Finland could be an option too as I visit Finland very often and the boat to Helsinki is only 2 hours. Shipping is the very last option, I do not have the original box left and have not yet inquired any kind of prices or possibilities regarding that. Any questions just shoot me a message!

Iso kiitos kaikille vastaajille ja vinkkien jakajille! Luen jokaisen viestin ajatuksella ja arvostan todella kaikkien tahtoa auttaa ja jeesata näin alkuun. Kerrassaan mahtavaa aloittaa uusi harrastus, jossa on näinkin ystävällinen ja auttavainen yhteisö takana. Todella hyviä vinkkejä kaikilta, mutta vastaan tässä vielä pariin erikseen: Tämä selventää aika paljon ja luo uskoa siihen että en siis ehkä teekkään mitään varsinaisesti väärin. Olen siis yksinkertaisesti vasta siinä vaiheessa taitojeni kanssa, että tuo jalan siirtäminen ajaessa tuntuu haastavammalta kuin itse ajaminen vaikka ne jalat olisi vähän eri asennossa. Täten fiilikseni siitä että jalan asentoa tulisi korjata mukavemmaksi osui kuitenkin oikeaan. Miten tämän nyt selittäisi? Tuntuu siis siltä että jos ne jalat eivät ole täydellisesti pedaaleilla niin voin silti ajaa ja ohjata aika ongelmitta. Se ei siis varsinaisesti oikeasti haittaa jos jalat eivät ole täsmälleen samalla tasolla. Mutta minua itseäni häiritsee se asento, se vie keskittymistä siitä ajosta ja tulee se pakonomainen tarve säätää asento kuntoon. Mutta minun pitää siis vain harjoitella sitä yhdellä jalalla ajoa ja jalan siirtelyä ajon aikana enemmän, jolloin se onnistuu aina myös lähtiessä kuin vettä vaan. Tällä hetkellä jotkut liikkellelähdöt ovat sellasia, että sen jalan asennon hakeminen vie turhaa aikaa ja keskittymistä itse ajamisesta. Ei kuitenkaan kaikki - välillä jalka sattuu osumaan lähes täydelliseen, tai ainakin minua tyydyttävään kohtaan, heti lähdössä. Jep. Kyllä te olette aivan oikeassa kaikessa mitä kerrotte minulle ja sen takia nämä vinkit ovatkin kullanarvoisia. Olen vain itse luonteeltani vähän sellainen, että tosiaan extreme-lajit on aina viehättänyt ja ikävä kyllä asiat pitää yleensä oppia kantapään kautta itse kokeilemalla. En pelkää loukkaantumisia ja tykkään vauhdista, jonka takia uskallus menee sitten välillä taitojen edelle kun hakee niitä omia rajojaan. Näin ei tietenkään pitäisi olla, enkä minäkään yritä tietentahtoen loukkaantua missään nimessä. Mutta luotto tuohon pyörään kasvaa kuitenkin kilometri kilometriltä ja itseni haastaminen ja sellainen rajojen kokeilu nyt vaan kuuluu omaan luonteeseeni. Tuo 30-40km/h on varmasti todellinen riski aloittelijalle joo - ja siltä se todella tuntuikin kun ne wobblet tulivat kuvioon. Opin siis läksyni kyllä ja huomasin että siinä se rajani menee tällä hetkellä. Huomauttaisin kuitenkin että keskinopeuteni tuolla puolentoista tunnin lenkillä oli alle 15km/h. En siis todellakaan hurjastele tuolla menemään jatkuvasti taitojeni rajamailla muun liikenteen seassa. Tuo eilisen lenkin huippunopeus 35km/h tehtiin leveällä täysin tyhjällä tiellä missä ei näkynyt takana eikä edessä ristin sieluakaan. Jos olisin kaatunut, niin olisin satuttanut vain itseni. En ikimaailmassa kokeilisi vastaavaa jos tiellä on muitakin joihin kokeiluni voi vaikuttaa. Oman itseni satuttamista en pelkää - vaikka varmasti olisi syytä epäilemättä! Näin reilu kolmekymppisenä kun ei loukkaantumisista palaudu enää samalla tavalla kuin nuorempana... Mutta siis. Opittu on ja annan varmasti taas kilometrien sekä taitojen karttua ennen kuin yritän uudestaan noita nopeuksia. Sen verran lähellä oli ensimmäiset kunnon lipat niiden wobblejen myötä. Tätä olen tehnytkin paljon! Ihan nopeasti veikattuna arvioisin että noin 50-60km olen ajanut vain parkkipaikalla ympyrää, kahdeksikkoa, eteenpäin kiihdyttelyä, jarruttelua, liikkeellelähtöjä, sun muuta sellaista teknistä harjoittelua. Tuo eilinen yölenkki oli ensimmäinen reissu kun poistuin näiltä omilta kotikulmilta pidemmälle. Tänään aion keskittyä kyllä taas tuohon tekniseen puoleen täältä tulleiden vinkkien kera - nuo kyykkyliikkeiden teot ja jalkojen irti pitäminen pyörästä ovat sellaisia asioita jotka haluan saada kunnolla haltuun. Padeista vielä yleisesti että olen päättänyt nyt sitten mennä ilman ainakin toistaiseksi. Olen kyllä ymmärtänyt padien käyttötarkoituksen ihan oikein, mutta teidän kommenteista päätellen lähetymiseni siihen oli väärä. Ajattelin juuri että jos laittaisin padit niin ehkä en puristaisi sitä Shermania niin kovasti jalkojen välissä, kun padit antaisivat sitä tukea sivuttaissuunnassa eikä siten tuntuisi samalla tavalla siltä että "kyydistä voi tippua" kun jalat saisi niistä tukea. Ymmärrän nyt kuitenkin että tämä ei ole hyvä asia, vaan minun on opeteltava olemaan rennommin pyörässä ilman mitään padeja ja vasta kun sen hallitsen täysin niin niitä padejakin voi miettiä. Ajattelin siis padien olevan oikotie onneen, että jos sellaiset laittaa kiinni niin varmuuskin paranee lähes automaattisesti eikä puristaminen olisi ehkä enää ongelma. Jatketaan siis harjoittelua ainakin toistaiseksi ilman!

Tämä on ollutkin tosiaan nyt ihan alkuun ajatuksena. Mutta sitten herää se kysymys että kauanko tässä pitää opetella ilman? 200km? 1000km? Milloin sitä oikeasti "osaa ajaa" ja tuntee pyöränsä kunnolla? Nyt Shermanin mittarissa on yhteensä 82.8km. Jatkuvasti kyllä tuntuu että oppii hallitsemaan rengasta paremmin ja tarkemmin, mutta samalla rupeaa juuri mietityttämään että saisiko hallintaan vielä enemmän tarkkuutta pädeillä. Ei tuossa toki yhtään mitään vikaa ole ilman pädejäkään, mutta toisaalta kun tosiaan ensimmäinen pyörä kyseessä niin minulla ei ole minkäänlaista vertailukohtaa tai kokemusta siitä että miltä se pädien kanssa ajo tuntuisi. Tällä hetkellä tosiaan tuntuu nimittäin siltä, että isoimpana ongelmana itselläni on juurikin sellainen liika jännitys ja Shermanin puristaminen jalkojen väliin. Ei tavallaan uskalla olla ihan rennosti koko painollaan pedaleiden päällä, kun jännittää ja tuntuu siltä että voisi tipahtaa kyydistä. Vaikka siis kyllä ihan järjellä ajateltuna tiedän että en ole tippumassa. Mutta siitä huolimatta huomaan usein puristavani jaloilla vähän. Molempien pohkeiden tuo laitetta vasten tuleva sivu on ihan hellänä tällä hetkellä. Lisäksi olen huomannut että lähtiessä pysähdyksistä liikenteeseen, jos en saa jalkojani täysin "samaan tasoon", eli niin että varpaat ovat täysin samalla kohdalla, niin tämä häiritsee keskittymistäni ja itseäni ehkä liikaa. Oikeasti se ei vaikuta juurikaan laitteen ohjattavuuteen, mutta itselleni tulee jokin sellainen pakonomainen tarve "korjata" jalan asentoa paremmaksi ja siinä on ollut välillä hankaluuksia kun on vain tuntunut ettei ole löytänyt hyvää tai oikeaa asentoa. Tämäkin saattaa olla jotain ihan täysin aloittelijan ja heikkojen taitojen piikkiin menevää, joka korjaantuu kun luotto laitteeseen kasvaa ja taidot sen myötä? Juuri äsken tulin taas kotiin pieneltä yölenkiltä, 17.5km hujahti puoleentoista tuntiin ja se sisälsi vielä noin 20 minuutin rupattelutauon kaverin kanssa itse kohteessa, eli Tallinnan Mustamäellä. Mitään sen kummempaa tarkoitusta ei tälle reissulle ollut, kunhan ajelin harjoitellakseni ja huvikseni. Vieläkään ei ollut fikkaria mukana, mutta näissä nopeuksissa en kokenut ongelmana Shermanin hyvän oman valon kanssa. Lisäksi tiet mitä pitkin ajelin on ihan tuttuja teitä, joita olen vedellyt niin rullaluistimilla kuin sähköpotkulaudallakin. Mustamäestä takaisin tullessa jäin tähän omien korttelien ympärille vielä ajelemaan päämäärätöntä siksakkia parin kilometrin verran. EUCWorld on nyt myös käytössä ja träkkäsin sinne ensimmäisen matkani: https://euc.world/tour/599338090624356 Helkkarin mukavaa puuhaa. Kovempaa meneminen ja jarruttaminen kovemmasta vauhdista tuntuu myös olevan vielä aika haasteellista minulle. Olen kovimmillaan ajanut jotain 30-40km/h nopeuksia ja erityisesti kun tuosta nopeudesta tahtoisi jarruttaa niin sain pari kertaa aivan järkyttävät "speed wobblet" ja meinasin menettää pyörän hallinnan. Olen kuitenkin ihan varma että tämä johtuu omista taidoistani eikä esimerkiksi Shermanin pyörän suoruudesta. Se on itselleni merkki siitä, että huomenna keskityn jarrutusharjoituksiin.

Kiitos onnitteluista ja hyviä pointteja tuohon yöajamiseen liittyen. En edes tajunnut miettiä kuoppien yms havaitsemista tiessä, kun mielessä oli vain että ei ainakaan kävelijöitä ja pyöräilijöitä ole tiellä samaan malliin ja uskallan ehkä poistua parkkipaikalta jo oikeille pyöräteille kokeilemaan. Uskalsinkin, vaikka en tosiaan ottanut mitään taskulamppua eilen mukaan. Ajelen kuitenkin vielä todella hiljaista vauhtia ja tuo Shermanin oma lamppukin on oikeasti aika hyvä kyllä. Plus tosiaan valoisat kesäyöt ja Tallinnan keskusta (useita valonlähteitä katulampuista ledimainoksiin) - ei täällä pilkkopimeetä ole oikein koskaan. Eiliset yöharjoittelut menivät siis ihan hyvin ilman erillistä lamppuakin, mutta ymmärrän kyllä käytännöllisyyden ja täytyy varmaan hankkia fikkari ajohommiin. Ilman muuta tarkoitus on kertoa harrastuksen etenemisestä ja pysyä aktiivisena foorumilla. Olen itse asiassa miettinyt jopa YouTube-kanavan perustamista jahka taidot tästä kehittyvät ja rupean oikeasti heittämään "ajolenkkejä" mitä voisi kuvata. Mietin vielä että tekisinkö videot suomeksi vai englanniksi - toisaalta kun en edes asu suomessa ja monet ystäväni eivät puhu suomea niin englanti tuntuisi järkevämmältä mahdollisen yleisön kannalta. Toisaalta äidinkieli on aina äidinkieli ja helpomminhan sitä jokeltaa. No mutta, sitä on vielä aikaa pohtia. Miitteihin on myös tarkoitus tulla tässä kesän aikana, käyn kuitenkin Suomessa usein ja pyörä tulee tottakai mukaan nyt kun sellainen on. Seuraavan kerran olen varmasti tulossa Suomeen heinäkuun puolivälin tienoilla ja varmaan pari viikkoa viivyn ainakin, että silloin voisin yrittää sitten myös ensimmäiseen miittiin mukaan. Ilman muuta! Full-face kypärä ja rannesuojat löytyykin jo. Tuossa parkkipaikalla ensimmäistä kertaa harjoitellessani rannesuojat eivät kyllä olleet päällä, koska ajattelin että ei niitä kävelyvauhdissa tarvitse ja halusin pitää kädet mahdollisimman "esteettömänä" että on helpompi pidellä seinästä tukea ja mahdollisesti napata pyörästä nopeasti kiinni jos se on kaatumassa. Kuitenkin heti homman "jujun" tajuttuani ymmärsin heti miten tärkeät rannesuojat tässä hommassa ovatkaan, sillä tosiaan jos ja kun kaatuminen tapahtuu niin käsillähän sitä ottaa vastaan kun etukenossa luultavasti ollaan ja lennetään. Nyt pidän siis rannesuojia ja full-face helmetiä jatkuvasti. Vielä en ole tosiaan kaatunut kertaakaan! Pyörän olen onnistunut kaatamaan kahdesti, mutta nekin erittäin helliä kaatumisia missä kerkesin kädellä hidastamaan melkoisesti eli pyörä ei mitenkään täysillä maahan iskeytynyt. Toinen näistä kerroista oli esimerkiksi sellainen että yritin mennä eteenpäin, jarruttaa ja jatkaa suoraan taaksepäin ajamista jarrutuksen jälkeen. Se taaksepäin meno olikin vaikeampaa kuin osasin odottaa ja pyörä ei lähtenytkään liikkumaan taakse kunnolla, ja koska en ollut ollenkaan varautunut pysähtymään niin meni tasapaino. Jouduin hypätä pyörän päältä vähän huonossa asennossa jonka seurauksena pyörä ikäänkuin "kiepsahti" maahan sen pyörän pedaalille jääneen jalan ympäri. Kerkesin kuitenkin tosiaan tässäkin kädellä kuitenkin nappaamaan kiinni ja lopputuloksena oli vain pari pientä naarmua pedaalin alle. Ymmärtääkseni nämä kuuluvat asiaan, niitä ei kannata pelätä ja niitä tulee vielä paljon lisääkin etenkin jos joskus jotain offroadia tms harrastaa. Naarmut pedalissa pyörän ensimmäisestä kaatumisesta. Suojista vielä sen verran, että nyt kun on oikeasti päässyt itse ajamaan ja kun tiedän mihin vauhteihin Sherman pystyy, niin varmasti haluan suojia lisääkin. Kunnon polvi/säärisuojat varmaan ainakin, onko porukalla suosituksia? Budjetti on venyvä ja turvallisuudesta kun on kyse niin laadusta kannattaakin maksaa, mutta totta kai halvempi on aina parempi. Millaisia suojuksia te muut Shermanin tai muun tehokkaan pyörän omistajat pidätte? Mietin muuten myös noita padeja, Shermanin mukana tuli padit mitä en ole vielä laittanut kiinni. Nyt kun tuon ajamisen on ikäänkuin tajunnut niin ymmärrän heti miten hyödylliset ns. power padit voivat olla nopeampaan kiihdyttelyyn ja jarrutteluun. Mutta netistä löytyi vähän ristiriitaista tietoa, jotkut sanovat että ne Shermanin padit ovat ihan OK ja toiset ei taas tykkää ollenkaan. Nehän on ihan muotoiltu Shermanin koteloa ajatellen eli niille on tarkka tietty paikka mihin ne "kuuluisi" laittaa. Mutta sitten yhdellä näkemälläni YouTube-videolla kaveri sanoi että ne ovat ihan surkeat sillä oikealla paikallaan, vaan ne tulisi asettaa siten että taaempi kiila on pystysuorassa jalkaasi nähden ja etukiila puolestaan ei edes osu jalkaan jos vain seisot päällä. En siis oikein tiedä vielä mitä tehdä noilla padeilla? Laitanko kiinni vai enkö laita? Laitanko siihen normaaliin paikkaan mihin niiden muotoilu on selkeästi tehty ja mihin ne "kuuluisi" laittaa, vai laitanko oman jalkani mukaan random YouTubaajan neuvojen mukaan? Vai tilaanko kolmannen osapuolen "paremmat" pädit? Antakaa vain mahdollisimman paljon vinkkejä varusteista etenkin Shermaniin. Mitä kaikkea koette ns. "pakolliseksi"? Muita hyväksi havaittuja lisävarusteita?

Vihdoinkin pääsen päivittämään kuulumisia tähän ketjuun, sillä sain vihdoin oman pyörän tänään! Kirjoitin tänne ensimmäistä kertaa jo huhtikuun lopussa, kun olin juuri tilannut Voltridelta Kingsong S18:sta. Silloin sieltä arvioitiin että varmaan toukokuun loppuun mennessä tulee uusi erä, sillä pyörä oli siis jo tilauksen tekemisen aikaan loppuunmyyty ja tiesin tämän kyllä, eli olin toki valmistautunutkin pyörää odottamaan jonkin aikaa. Toukokuun puolivälin jälkeen kun kyselin tietoa toimituksesta, niin kerrottiin että kesäkuun puolelle taitaa mennä. Nyt sitten tämän viikon alussa, olisiko ollut maanantaina vai tiistaina, otin jälleen yhteyttä ja tällä kertaa sanottiin että viimeisimmän tiedon mukaan ensi viikolla saapuisi vihdoin se uusi erä. Olin aivan onneni kukkuloilla - pitkä odotus tulisi vihdoin päätökseen ja oma ajokausi pääsee vihdoin alkamaan! Eilen sitten satuin vilkaisemaan Voltriden sivuja (myönnetään, olen vilkuillut niitä kyllä lähes päivittäin siltä varalta josko varastotilanne muuttuisi yllättäen) ja kauhukseni huomasin että Kingsong S18:sta tuotesivu oli kuin olikin päivitetty, mutta nyt siellä lukikin että arvioidaan saapuvaksi heinäkuun lopussa. Ei muuta kuin yhteyttä taas Voltrideen ja he vahvistivat että valitettavasti näin on, jälleen on tullut viivästyminen ja tämä on tosiaan tämän hetken arvio. Tässä vaiheessa rupesi suoraan sanottuna ketuttamaan jo aika ankarasti, kun olin koko viikon kerennyt jo hypettämään itseäni että ensi viikolla on vihdoin pyörä hallussa. En myöskään koskaan silloin huhtikuussa tilatessani arvannut, että joutuisin odottamaan pyörääni mahdollisesti yli 3 kuukautta. Voltriden puolelta pahoiteltiin kovasti ja kysyivät myös että haluaisinko kenties vaihtaa tuotetta johonkin toiseen pyörään jota olisi hyllyssä. Kerroin että en halua, sillä en halua huonompaa pyörää, vaan kantomatkan ja nopeuden on oltava vähintään Kingsong S18 luokkaa. Sitten he mainitsivat että yksi Veteran Sherman olisi vielä hyllyssä, siis tasan yksi kappale, ja sehän olisi spekseiltään parempi pyöräkin... Sitäkin arvioidaan tulevan lisää vasta heinäkuun lopussa. Ja siltä istumalta päätin sitten, että minähän ajan ensi viikolla kun olen siihen jo asennoitunut. Ilmoitin siis tekeväni vaihdon ja ottavani sen Veteran Shermanin Kingsongin sijaan ja tulevani heti huomenna noutamaan sen suoraan liikkeestä. Ja näin sitten myös tapahtui, eli tänään kävin noutamassa pyörän ja olen nyt erittäin onnellinen Veteran Shermanin omistaja. Tänään on luonnollisesti harjoiteltu ajamista monta tuntia ja tässä yllätin itsenikin - minä nimittäin osaan jo ajaa! Olen lukenut netistä niin paljon juttuja siitä miten ajamisen opetteluun menee päiviä ja monet sanovat että esimerkiksi Veteran Shermania ei missään nimessä voi ottaa ensimmäiseksi pyöräksi. No, minä todistin nämä väitteet vääräksi. Meni ihan valehtelematta noin 15 minuuttia siihen että ajelin jo eteenpäin ihan ilman tukea seinästä. Nyt osaan pysähtyä, lähteä liikkeelle sekä tehdä aika tiukkojakin käännöksiä. Kilometrejä on takana vasta reilu 30km - ja nekin kaikki tyhjällä parkkipaikalla. Jalat on aika hellänä, sattuu pohkeisiin ja nilkka on ottanut vähän osumaa mountatessa/unmountatessa mutta muuten olen aivan täpinöissäni. Taidan lähteä kohta yöajelulle, mukava harjoitella kun kadut ovat autioita eikä tarvitse varoa samalla tavalla kuin päiväsaikaan. Tässä vielä pikainen YouTube-klippi tältä päivältä. Tämä on siis tosiaan ihan elämäni ensimmäinen EUC jota olen koskaan ajanut ja videolla harjoittelua on ehkä pari tuntia takana. Olen kuitenkin rullaluistellut paljon ja esimerkiksi lumilautailua olen harrastanut vuosia, että niiden lajien kautta tullut tasapaino varmaan auttoi näinkin helpon tuntuiseen oppimiseen.

Terve kaikille! Olen ihan uusi EUC-harrastastaja, itse asiassa niin uusi etten ole koskaan vielä edes seissyt moisen laitteen päällä - mutta ensimmäinen pyörä on kuitenkin nyt tilattu ja sitä odotetaan kuin kuuta nousevaa. Ihan yleisestikin kaikista PEV-laitteista minulla on vielä hyvin vähän kokemusta. Ostin nimittäin ensimmäisen oman sähköpotkulautanikin vasta viime kuussa (Kugoo Kirin M4 Pro) ja sitä ennen kokemukset ovat rajoittuneet vain noihin vuokrattaviin lautoihin. Niitäkin olen käyttänyt aiemmin aika harvoin ja vain tarpeeseen, eli näin kaupungissa autottomana ihmisenä asuvana aina silloin tällöin kun on tarvinnut johonkin vähän pidemmälle päästä eikä ole halunnut kävellä, käyttää julkisia tai ottaa taksia. Siihen nuo on ollut ihan hyviä ja ajanut asiansa. Omaa lautaa en ole kuitenkaan aiemmin raaskinut ostaa, kun olen ajatellut että käyttöä ei tule tarpeeksi ja noiden vuokralautojen ongelmat (hidas nopeus, tiettyihin mäkiin hyytymiset, yhtäkkiset sammumiset yms) ovat saaneet jotenkin vain sellaisen kuvan itselleni, että hinta-laatusuhde ei näissä vielä oikein kohtaa. Nyt sitten kun korona on karsinut muita harrastuksia aika rankasti ja kaverikin hankki sähköpotkulaudan, niin ajattelin että täksi kesäksi voisi ostaa oman laudan itsekin ihan vain vaikka huvikseen kruisailua varten. Toki olin myös kuullut, että kuluttajaversioista löytyy parempia vehkeitä noihin vuokralautoihin verrattuna ja saahan sen sitten myytyä eteenpäin jos ei innostu tai jää vähälle käytölle. Tuon oman laudan saatuani ajelin sillä kuitenkin heti ensimmäisellä viikolla yli 100km ja innostus näihin sähkölaitteisiin roihahti liekkeihin. Ei mennyt sitten kauaakaan, kun haaveilin jo tehokkaammista laudoista joilla saisi lisää kantomatkaa, nopeutta tai vääntöä. Samalla upposin yhä syvemmälle tähän PEV-maailmaan internetin keskusteluiden ja videoiden kautta ja pian löysinkin ensimmäiset EUC-videot. Ja voi pojat, miten kivalta nämä laitteet näyttävätkään! En ihan rehellisesti ole pystynyt edes miettimään mitään tehokkaampaa lautaa nämä löydettyäni, kun tälläinen oli vain pakko saada. Näissä tuntuu yhdistyvän kaikki mitä PEV-laitteeltani haluan; pieni koko, hyvä kantomatka sekä suorituskyky kokoonsa nähden, käytännöllisyys kaupungissa ja ennen kaikkea hauskuus ajaessa. Sen jälkeen olenkin sitten katsonut lukemattomia arvosteluja eri pyöristä miettiessäni että minkä ostan itselleni ensimmäiseksi. Hinta näissä tuntui kohtuu korkealta, mutta halusin siitä huolimatta laadukkaan pyörän johon olen tyytyväinen vielä ensi vuonnakin. Lopulta Kuji Rollsin video KingSong S18:sta (https://www.youtube.com/watch?v=kIf3K5TOjcM) oli se, joka sinetöi päätökseni lopullisesti ja sai tilaamaan kyseisen laitteen. Olen tosiaan kolmekymppinen suomalainen, mutta asun tässä lahden toisella puolella Tallinnassa. Extreme-lajit ovat aina olleet lähellä sydäntä, tykkään vauhdista ja olen aiemmin lumilautailua harrastanut vuosia. Pyörän tilasin VoltRide.com sivustolta, heillä kun on liike täällä Tallinnassa niin onnistuu toivottavasti mahdolliset huollot ja takuuhommatkin kivasti. Kyseinen pyörähän on tosin käsittääkseni lähes kaikkialta loppu ja minullekkin kerrottiin jo tilatessa, että uusi erä pitäisi valmistua tässä toukokuun aikana ja sen jälkeen pyrkivät mahdollisimman nopeasti toimittamaan. Pahoittelut vähän pidemmästä viestistä, olen vain todella innoissani ja en kertakaikkisesti malttaisi odottaa omaa laitetta. Homman opettelu ei itsessään juurikaan jännitä, uskon oppivani näiden käytön suhteellisen kivuttomasti muutaman päivän treenillä.. Mutta tämä odotusaika jännittää kyllä ja toivon että pyörä tulisi mahdollisimman nopeasti, jotta olisi vielä mahdollisimman monta kuukautta kauttakin sitten jäljellä. Onko kukaan muuten tullut tuota Helsinki-Tallinna väliä siten että pyörä on ollut mukana laivassa? Ei pitäisi maalaisjärjellä ajateltuna olla mitään esteitä toisin kuin lentäessä? Käyn tietysti Suomessa aika usein ja olisi varmasti mukava ottaa pyörä mukaan sekä tulla miitteihin ainakin pääkaupunkiseudulle!